Lapsen elatusmaksuista säädetään laissa ja lapsella on oikeus riittävään elatukseen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Lapsen riittävän elatuksen suuruutta kutsutaan elatustarpeeksi. Tämä elatusmaksu muodostaa lapsen huollon taloudellisen perustan. Elatusvastuu on ns. ankaraa vastuuta, joka tarkoittaa sitä, että elatusvelvollisen on ensisijaisesti täytettävä tämä velvollisuus ennen hänen muuta kulutustarvettaan. Elatusvelvollisia ovat lapsen vanhemmat, jotka vastaavat lastensa elatuksesta kumpikin kykynsä mukaan.

Elatusvastuu ei aina jakaudu tasan vanhempien kesken. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos toisella vanhemmista on parempi elatuskyky, hän on velvollinen panostamaan enemmän lapsen elatukseen. Elatuskykyyn vaikuttavat seikat ovat mm. työkyky, kyky osallistua ansiotyöhön ja lakiin perustuva muu elatusvastuu.

elatusapu1

Lapsella on oikeus elatukseen syntymästään lähtien aina siihen asti, kun hän täyttää 18 vuotta tai sitä ennen kykenee elättämään itsensä. Oikeus elatukseen perustuu suoraan lakiin; se ei ole lapsen huoltomuodosta, asumisesta, perheen kokoonpanosta tai muista vastaavista seikoista riippuvainen, eikä sitä voi sopimuksella poistaa. Vaikka lapsen huollosta olisi vastuussa ulkopuolinen henkilö, elatusvelvollisuus säilyy vanhempien vastuulla.

Elatusapuasiat ovat dispositiivisia, mikä tarkoittaa sitä, että vanhemmat voivat aina sopia siitä, miten elatus tulee hoitaa, mutta ei kuitenkaan siten, että lapsen elatus tulisi vaarantumaan. Sopiminen koskee siis vanhempien keskinäisten velvollisuuksien jakautumista. Useimmiten elatusasiat tulevat viranomaisten käsiteltäväksi siinä vaiheessa, kun lapsi ja elatusvelvollinen eivät enää asu yhdessä, esimerkiksi avioerohakemuksen yhteydessä, kun vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen asiasta.

Elatuslain mukaan elatusapu on suoritettava kuukausittain etukäteen, jos asiasta ei ole muutoin sovittu. Vuonna 2007 oikeusministeriö julkaisi lapsen elatuksen suuruuden arvioimiseksi ohjeen, joka yhtenäisti aiemmat käytännöt ja toimintatavat. Ohje antaa konkreettiset lähtökohdat sekä vanhemmille että viranomaisille elatusavusta sopimiseksi. Huomioon otettavat seikat ovat esimerkiksi lapsen yleiskustannukset, harrastuskulut ja koulutuskulut.

Yleiskustannukset riippuvat lapsen iästä. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen ohjeen mukaan alle 7-vuotiaan lapsen yleiskustannukset ovat arvioitu 297 euroon, 7-12-vuotiaan 348 euroon ja 13-17-vuotiaan 465 euroon kuukaudessa. Elatusmaksun määrä muuttuu muun muassa lapsen tarpeiden, vanhempien elatuskyvyn sekä indeksikorotusten mukana. Pienet muutokset eivät kuitenkaan oikeuta elatusmaksun alentamiseen tai nostamiseen. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen omista järjestelyistä, mikään ei velvoita heitä noudattamaan elatuslain tai oikeusministeriön ohjeita.

Elatusapusopimus tulisi vahvistaa lastenvalvojalla, jotta se tarvittaessa voidaan periä elatusvelvolliselta jos hän ei suosiolla maksa. Mikäli elatusavusta ei päästä sopuun, tulee asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Elatusmaksu

 

Lapsen vanhemmat ovat velvollisia vastaamaan lapsen elatuksesta siihen asti, kunnes tämä täyttää 18 vuotta.

Lapsen vanhempien velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta jatkuu myös vanhempien eron jälkeen.

Vanhemmat voivat sopia keskenään elatusavun määrästä. Sopimus on voimassa niin kauan kuin osapuolet vapaaehtoisesti noudattavat sitä.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavun määrästä, vahvistetaan se tuomiolla.

Katso myös: Väestöliitto